Hyppää artikkeliin
Kiekkokausijääkiekon kausiopas 2026–2027

MM-kisat Suomessa: kymmenen kotikisaa Tampereen 1965 jäähallista Nokia Arenaan

KiekkokausiJulkaistu Lähteet tarkistettu julkaisupäivänä

Suomi on ollut jääkiekon miesten MM-kisojen isäntä tai toinen isäntä kymmenen kertaa. Ensimmäiset kotikisat pelattiin Tampereella 1965 samana vuonna, kun Suomen ensimmäinen jäähalli valmistui, ja viimeisimmät 2023 Tampereella yhdessä Riian kanssa. Yksi kotikisoista on tuonut kultaa: Tampere 2022. Suomi ja Latvia hakevat yhdessä vuoden 2030 kisoja. Alla kaikki kotikisat, niiden yleisöluvut ja Leijonien sijoitukset.

Kaikki Suomen isännöimät MM-kisat

Vuosi Kaupungit Suomen sijoitus Yleisö
1965 Tampere 7. –
1974 Helsinki 4. –
1982 Helsinki, Tampere 5. –
1991 Turku, Helsinki, Tampere 5. –
1997 Helsinki, Turku, Tampere 5. 504 943 (51 ottelua, 9 710/ottelu)
2003 Helsinki, Tampere, Turku 5. 454 693 (56 ottelua, 8 119/ottelu)
2012 Helsinki ja Tukholma 4. 451 054 (64 ottelua, 7 048/ottelu)
2013 Tukholma ja Helsinki 4. –
2022 Tampere ja Helsinki kulta 356 955 (lippuja 379 720)
2023 Tampere ja Riika 7. 441 885 (yhdessä Riian kanssa)

Yleisöluvut ovat Wikipedian MM-kisa-artikkelin «Katsotuimmat kisat» -taulukosta ja kisakohtaisista artikkeleista; vuosien 1997, 2003 ja 2012 kisat ovat kaikkien aikojen kymmenen katsotuimman joukossa (6., 9. ja 10.). Vuosien 1965–1991 kaupungit ovat Jääkiekkoliiton ja maajoukkueen Wikipedia-artikkelien mukaan; kaupunkiluettelo 1974–1991 on tarkistettu kisakohtaisista artikkeleista vain osin.

Suomen isännöimät jääkiekon MM-kisat 1965–2023
Aikajana Suomen isännöimistä MM-kisoista sijoituksin. Luvut: artikkelin lähteet.

1965 Tampere: ensimmäinen jäähalli, ensimmäiset kotikisat

Suomen ensimmäinen jäähalli rakennettiin Tampereelle 1965, ja samana vuonna kaupunki isännöi MM-kisat. Päävalmentajana oli kanadansuomalainen Joe Wirkkunen, ja Suomi sijoittui seitsemänneksi. Puolustuksessa pelasi 22-vuotias Jarmo Wasama, joka kuoli auto-onnettomuudessa seuraavana vuonna; Liigan vuoden tulokas palkitaan edelleen Jarmo Wasaman muistopalkinnolla.

1974 Helsinki: mitali, joka jäi saamatta

Vuoden 1974 kotikisoissa Suomi olisi Wikipedian maajoukkueartikkelin mukaan voittanut pronssia tai jopa hopeaa, mutta Stig Wetzell jäi kiinni kiellettyjen aineiden käytöstä ja Suomi menetti pisteitä. Sijoitus oli neljäs. Monet puolustivat Wetzellin syyttömyyttä, ja tapaus on jäänyt kotikisojen historian kipeimmäksi.

1982, 1991, 1997 ja 2003: viidensiä sijoja

Vuoden 1991 kisojen alla päävalmentaja Pentti Matikainen halusi asettaa tavoitteeksi mitalin, mutta Jääkiekkoliitto kielsi, koska pelkäsi maineen tahriintuvan. Suomi oli viides. Vuonna 1997 kisat pelattiin Helsingissä, Turussa ja Tampereella 504 943 katsojan edessä; kisat ovat yhä kuudennet katsotuimmat MM-kisat. Vuoden 2003 kotikisat päättyivät puolivälierään Ruotsia vastaan, jonka Suomi johti 5–1 ja hävisi 6–5. Teemu Selänne ja Pasi Nurminen ovat myöhemmin kuvanneet, että pelin ollessa 5–4 joukkueessa levisi paniikki. Ottelu päätti Hannu Aravirran päävalmentajakauden.

2012 ja 2013: kaksi neljättä sijaa Ruotsin kanssa

Kisat 2012 (Helsinki ja Tukholma) ja 2013 (Tukholma ja Helsinki) jaettiin Ruotsin kanssa. Molemmissa Suomi oli neljäs: 2012 Suomi hävisi välierän Venäjälle 2–6 ja pronssiottelun Tšekille 2–3, 2013 pronssiottelun Yhdysvalloille. Vuoden 2012 kisat ovat kaikkien aikojen kymmenes katsotuin MM-turnaus.

2022 Tampere: kotikisojen kulta

Vuoden 2022 kisat Tampereella ja Helsingissä olivat yhdeksännet Suomessa pelatut ja ensimmäiset yleisölle avoimet sitten 2019; 2021 pelattiin ilman yleisöä ja 2020 peruttiin. Lippuja myytiin 379 720, kisojen tuotto oli 13,9 miljoonaa euroa ja suorien taloudellisten vaikutusten arvioitiin olleen 115,6 miljoonaa euroa, josta 86,7 miljoonaa Tampereen alueelle. Isännyys tuli Suomelle sen jälkeen, kun Valko-Venäjä ja Latvia olivat voittaneet Suomen äänestyksessä 54–53 vuoden 2021 kisoista.

Loppuottelussa Nokia Arenassa 29.5.2022 Suomi voitti Kanadan 4–3 jatkoajalla Sakari Mannisen maalilla 11 487 katsojan edessä. Suomesta tuli viides maa, joka on voittanut maailmanmestaruuden kotikisoissaan (viisi mestaruutta).

2023 Tampere ja Riika: siirretyt kisat

Vuoden 2023 kisat oli alun perin myönnetty Pietarille. IIHF veti kisat pois Venäjältä huhtikuussa 2022 Ukrainan sodan vuoksi, ja uudeksi isännäksi valittiin Tampereen kongressissa Suomi yhdessä Latvian kanssa. Kisoissa myytiin noin 275 000–280 000 lippua, ja Tampereen otteluissa kävi lähes yhtä paljon katsojia kuin 2022, vaikka Suomi putosi puolivälierässä Kanadalle 1–4 ja sijoittui seitsemänneksi. Tuotto Jääkiekkoliitolle oli 9,3 miljoonaa euroa. Loppuottelussa Kanada voitti Saksan 5–2 Nokia Arenassa, ja Latvia voitti pronssia.

Seuraavat kotikisat?

Suomi ja Latvia ovat jättäneet yhteisen hakemuksen vuoden 2030 MM-kisoista. Seuraavat varmat kotikisat ovat nuorten MM-kisat vuodenvaihteessa 2027–2028. Tulevien kisojen lista on omalla sivullaan, ja Saksan 2027 kisat MM 2027 -sivulla.

Lähteet

Lähteet tarkistettu 9. syyskuuta 2026.

  1. Suomenkielinen Wikipedia, artikkeli Suomen Jääkiekkoliitto, osio «Suomessa järjestetyt ja järjestettävät turnaukset»
  2. Suomenkielinen Wikipedia, artikkeli Suomen jääkiekkomaajoukkue, osio «Historia» (1965, 1974, 1991, 2003, 2012)
  3. Suomenkielinen Wikipedia, artikkeli Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2022; 2023; Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut, osio «Katsotuimmat kisat»
  4. Leijonat.fi (Suomen Jääkiekkoliitto): A-maajoukkue, osio «Tulevat MM-kisat»