Suomen jääkiekon historia: sadassa vuodessa 8–1-tappiosta viiteen maailmanmestaruuteen

KiekkokausiJulkaistu 23. syyskuuta 2026Lähteet tarkistettu julkaisupäivänä

Vuosiluvut

1928–1939: liitto ja ensimmäiset askeleet

Kansainvälinen jääkiekkoliitto hyväksyi Suomen jäsenekseen 10. helmikuuta 1928, kaksi viikkoa ensimmäisen maaottelun jälkeen. Siinä ruotsalainen seurajoukkue pelasi Suomen yhdistettyä joukkuetta vastaan; ottelua mainostettiin maaotteluna, ja sellaiseksi se on merkitty. Harald Sundqvist teki Suomen ensimmäisen maaottelumaalin. Jääkiekkoliitto perustettiin Helsingissä 20. tammikuuta 1929 Palloliiton ja Luistinliiton kiisteltyä lajin hallinnasta; kokousta johti Palloliiton varapuheenjohtaja Kauko Karvonen, joka tuli myös liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi (1929–1942).

Suomen mestaruudesta kilpailtiin ensi kerran kaudella 1927–1928 cup-muotoisena, ja Tampereen Ilveksen aloitteesta vuonna 1933 alettiin pelata sarjaa. Ensimmäinen maaottelu ulkomailla pelattiin Ruotsissa 17.2.1933 (1–11), ja ensimmäinen voitto tuli Virosta 1937. Romania-ottelun (6–6, 1938) rohkaisemana liitto lähetti joukkueen MM-kisoihin 1939 Sveitsiin, jossa Suomi hävisi kaikki viisi otteluaan Erkki Saarisen, ensimmäisen päävalmentajan, johdolla.

1945–1965: Leijonat, olympialaiset ja jäähalli

Sotien jälkeen maaottelut jatkuivat 1945. Helmikuussa 1948 Suomi käytti ottelussa Tšekkoslovakiaa vastaan ensimmäisen kerran pelipaitaa, jossa oli leijonatunnus; lempinimi Leijonat tulee Suomen vaakunasta. MM-kisoissa 1949 Suomi voitti ensimmäiset kisaottelunsa Norjasta ja Belgiasta, ja Oslon olympialaisissa 1952 ensimmäinen olympiavoitto tuli isäntämaa Norjasta. Kanadansuomalainen Joe Wirkkunen oli ensimmäinen ulkomailla syntynyt valmentaja.

1960-luvulla Suomi voitti ensimmäisen kerran Kanadan (8–2), Yhdysvallat (11–3) ja Tšekkoslovakian (3–1). Suomen ensimmäinen jäähalli rakennettiin Tampereelle 1965, ja samana vuonna Tampere isännöi MM-kisat (MM-kisat Suomessa).

1971–1988: suurmaiden voittaminen ja ensimmäinen mitali

Suomi voitti Neuvostoliiton ensimmäisen kerran 12. joulukuuta 1971 Izvestija-turnauksessa Juhani Tammisen kahdella maalilla sekä Matti Murron ja Juha Rantasilan osumilla; saman vuoden MM-kisoissa Neuvostoliitto oli voittanut Suomen 8–1 ja 10–1. Vuonna 1975 SM-sarja erotettiin liitosta itsenäiseksi SM-liigaksi, joka ratkaisee mestaruuden pudotuspeleillä. Alle 18-vuotiaiden EM-kulta 1978 Jari Kurrin jatkoaikamaalilla Neuvostoliitosta Helsingin jäähallissa oli Wikipedian mukaan ensimmäinen merkittävä askel kasvussa suurmaaksi. Naisten SM-sarja alkoi 1982, ja naisten maajoukkue pelasi ensimmäisen ottelunsa 1988.

Ensimmäinen arvokisamitali tuli Calgaryn olympialaisista 1988, kun Suomi voitti viimeisessä ottelussaan Neuvostoliiton 2–1 ja nousi pronssilta hopealle Pentti Matikaisen johdolla.

1992–2026: mitalien aika

Ensimmäinen MM-mitali oli Prahan 1992 hopea, ja ensimmäinen maailmanmestaruus voitettiin Tukholmassa 1995 Curt Lindströmin johdolla ilman NHL-pelaajia. Sen jälkeen Suomi on voittanut mestaruudet 2011, 2019, 2022 ja 2026 sekä olympiakullan 2022 (viisi mestaruutta). Vuonna 2022 kaikki Suomen viisi maajoukkuetta voittivat arvokisamitalin, ja vuosi 2023 oli ensimmäinen, jolloin yksikään niistä ei päässyt mitalipeleihin. Naisleijonat on voittanut 15 MM-pronssia ja hopean 2019, nuorten maajoukkue viisi maailmanmestaruutta (Naisleijonat, juniorit).

Jääkiekkoliitto tänään

Suomen Jääkiekkoliitolla oli keväällä 2020 noin 75 000 lisenssipelaajaa, ja se on yksi Suomen suurimmista urheilujärjestöistä. Liitto vastaa maajoukkueista sekä Mestiksestä, Auroraliigasta ja alemmista sarjoista; Liigalla on oma yhtiö ja hallitus. Puheenjohtaja on vuoden 2024 alusta Heikki Hietanen, edeltäjinä Harri Nummela (2016–2023) ja Kalervo Kummola (1997–2016); toimitusjohtaja on Sami Kauhanen. Liitto on saanut 2018–2023 opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta yhteensä noin 9,3 miljoonaa euroa, vuodesta 2023 noin 1,6 miljoonaa vuodessa. Rekisteröityjä naisjääkiekkoilijoita oli vuoden 2025 alussa yli 6 500.

Mitä seuraavaksi

Vuonna 2028 Suomi isännöi nuorten MM-kisat, ja Suomi ja Latvia hakevat miesten MM-kisoja 2030. Satavuotisjuhlavuonna 2028 Leijonat pelaa MM-kisat Ranskassa. Kauden 2026–2027 tapahtumat ovat kalenterisivulla ja maajoukkueen nykytila Leijonat-sivulla.